Kuka sytyttäisi valon pimeyden keskelle?

Vuodesta 2021 toivotaan maailmanlaajuisesti koronapandemian taltuttavaa pelastajaa. Uuden vuoden yhteydessä käytetyn kuluneen sanonnan perinteisessä versiossa esiintyvät “uudet kujeet” osoittautuivat viime vuonna tunnetusti sellaisiksi, että jopa kaikista rohkeimpien ennustajien kristallipalloissa saatettiin jäädä lopulta varovaisen skenaarion puolelle. Tällä kertaa uuden odotetaan merkitsevän vanhan ja tutun maailman jopa nostalgiseksi yltyvää reinkarnaatiota.

Juuri nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että toivoa antavan rokotusprosessin käynnistymisestä huolimatta paluuta aikaan ennen pandemiaa ei ole luvassa ainakaan vielä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Sen sijaan ohjelmaan kuulunee väistämättä yhä paljon epävarmuutta ja poikkeuskäytäntöjä.

Kuten sekä yleisesti että lukuisilla eri toimialoilla, myös urheilu- ja liikuntaorganisaatioiden maailmassa eletään luonnollisesti erittäin hankalaa, kuormittavaa ja uuvuttavaa aikaa. Suorien terveysvaikutustensa lisäksi pitkään kestänyt paini koronaa vastaan on jo tässä vaiheessa aiheuttanut ikäviä vaurioita niin yksilöille kuin organisaatioille. Osaan kriisi on iskenyt pahemmin kuin toisiin, mutta huoli tulevaisuudesta on joka tapauksessa monessa osoitteessa akuutti ja enemmän kuin ymmärrettävä.

Useissa organisaatioissa tilanne on valitettavasti se, että mahdollisten lomautusten tai irtisanomisten jäljiltä resurssit ovat ymmärrettävästi kiinni pitkälti perustoimintojen pyörittämiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävissä askareissa. Mahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajalliset ja rajoittavat, mikä tuntuu luonnollisesti vähintäänkin turhauttavalta.

Koronapandemian kaltainen kriisi vaikuttaa organisaatioiden toimintaympäristöön varsin kokonaisvaltaisesti, ja voi myös inhimillisesti lamaannuttaa eteenpäin katsovan ajattelun ja toiminnan. Huoli, pelko ja ahdistus saattavat viedä keskittymisen asioihin, joihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Ulkoisten tekijöiden kiistattoman suuri merkitys voi saada ihmisen tai organisaation antautumaan tahtomattaan ikään kuin ajopuuna virran vietäväksi, kohtaloa odottaen.

Kun realiteetit puskevat selän tukevasti seinää vasten, koetellaan määrätietoisimmankin optimistin ajattelua. On helppoa ajautua miettimään asioita, joihin emme itse voi vaikuttaa. Erityisen helppoa se on kaikista vaikeimmilla hetkillä, jolloin hieman paradoksaalisesti tilanteen armoille heittäytyminen voi tuntua jopa vapauttavalta. Kun ongelma on ulkoinen, eikä sen ratkaisemiseksi ole itse mitään tehtävissä, ovat fokus, motivaatio ja usko ymmärrettävästi vaarassa karata omasta työstä. Tällöin katoavat valitettavasti myös tehot.

Sytytetäänkö valo?

Vaikka akuutin ongelman poistamiseen emme itse pysty vaikuttamaan, voi omalla asenteella ja suhtautumisella olla lopputuloksen ja tulevaisuuden kannalta valtava merkitys. Kriisin aikana tehtävät ratkaisut voivatkin myöhemmin osoittautua suuntaan ja toiseen käänteentekeviksi.

On elintärkeää pitää mielessä, että kovinkin synkältä vaikuttavasta tilanteesta voi joskus olla löydettävissä jokin edes etäisesti hopeareunusta muistuttava elementti. Sellainen voi olla mitä tahansa, jonka saavuttaminen tai edistäminen saattaisi juuri nyt motivoida. Toivonkipinä, johon tarrautua. Onnistuminen, jota tavoitella.

Vaikka nykyhetkestä ei ole tarkoitus yrittää väkisin haihatella positiivista, olisi sitä hyvä silti pyrkiä tarkastelemaan laajasti ja monesta eri näkökulmasta. Organisaation toiminnan jatkuvuutta turvaavien toimenpiteiden tunnistaminen ja toteuttaminen on luonnollisesti aina ensisijainen prioriteetti, mutta mahdollisuuksien ja realiteettien mukaan huomiota kannattaa kuitenkin yrittää kiinnittää myös potentiaalin ja kehityksen suuntaan.

Voisiko poikkeusaika sittenkin tarjota tilaisuuden saavuttaa jotain sellaista, joka ei tavallisen arjen keskellä syystä tai toisesta onnistuisi?

Monen toimiston pöytälaatikoista löytyy enemmän tai vähemmän suunniteltuja kehitysprojekteja tai toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on jätetty odottamaan sopivaa hetkeä. Toiveissa on saattanut olla esimerkiksi nettisivujen tai taloushallinnon uudistaminen, markkinointi- ja viestintästrategian tarkentaminen, brändin nykytilaan paneutuva selvitys, yhteistyökumppanuuksien kehittäminen, sopivien hankerahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen tai vaikkapa uudenlaisten tapahtuma- tai palvelumallien kehittäminen.

Vaikka mitään edellisen kaltaista ei pölyjen alta löytyisikään, ovat mahdollisuudet silti usein monipuoliset. Esimerkiksi yhteistyön ja innovaatioiden hyödyntämisestä puhutaan paljon, ja täysin aiheellisesti. Molemmat käsitteet ovat jossain määrin muodikkaita ja abstrakteja, mutta niihin kätkeytyy parhaimmillaan valtavasti konkreettista käyttövoimaa. Vaikka tuntuisi siltä, että kaikki on jo ehditty miettiä läpi, suosittelemme ehdottomasti asettamaan siitä huolimatta mielikuvituksen rohkeasti laukka-asetukselle.

Yhä villimpään mielikuvitukseen kannustaminen keskellä vaikeaa tilannetta ei tietenkään tarkoita realiteettien hylkäämistä, vaan ennen kaikkea niiden puitteissa saavutettavissa olevan suorituskyvyn maksimointia. Kaikilla organisaatioilla on reservissään käyttämätöntä potentiaalia, joka on varastoituna luovan ajattelun ja ennakkoluulottomien ideoiden kammiossa. Kun sinne vain uskaltaa itsensä kammeta, saattaa paikan päällä odottaa yllättäviäkin aarteita.

Vaikuta siihen, mihin pystyt

Tennislegenda Andre Agassi on kertonut toistaneensa urallaan otteluiden vaikeilla hetkillä usein mielessään lauseen “control what you can control”. Ajatuksena oli itsepuheen keinoin pyrkiä huolehtimaan siitä, että keskittyminen pysyisi varmasti vain olennaisessa. Äkkiseltään kehotusta saattaisi pitää tylsähkönä itsestäänselvyytenä ja sen noudattamista helppona tehtävänä. Asian todellinen laita saattaa kuitenkin valjeta monelle tehokkaasti viimeistään rehellisen itsereflektion kautta.

Monissa organisaatioissa eletään nyt aikaa, jolloin vastustaja on ilkeä, yleisö mylvii ja tuomari tekee epäoikeudenmukaiselta tuntuvia tuomioita. Varsinkin sellaisilla hetkillä paras mahdollinen lääke on vain ja ainoastaan omassa välittömässä vaikutuspiirissä oleviin asioihin keskittymisen jalo taito. Täydellisesti sitä ei hallitse kukaan, mutta ajatuksen mielessä pitäminen voi auttaa vaikeilla hetkillä – niiltä kun emme voi välttyä. Elämässä jokainen päivä ja jokainen hetki on uusi mahdollisuus kehittyä ja hoitaa oma ruutu parhaan kykynsä mukaan, eikä tätä tosiasiaa muuta onneksi pandemiakaan.

Emme tiedä, milloin palaamme vanhaan ja tuttuun. Emme totta puhuen edes tiedä, tunnistammeko sitä enää samaksi. Saatamme kuitenkin pystyä vaikuttamaan siihen, kuinka valmiina olemme, kun paluu enemmän tai vähemmän normaaliin aikaan ja arkeen vihdoin tapahtuu.

Parhaassa tapauksessa olemme pimeydessä askeltamisen jälkeen jopa valmiimpana ja vahvempana kuin koskaan aikaisemmin.

Jos haluat organisaatiosi tilanteeseen liittyvää apua ja tukea, Askel Sports on täällä teitä varten. Meille soittaakseen ei välttämättä tarvitse olla mielessä palveluidemme ostaminen. Sen sijaan voimme aina matalalla kynnyksellä jutella ja vaihtaa ajatuksia urheilu- ja liikuntatoimijoiden arjesta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Hyvällä keskustelulla on myös tapana synnyttää hyviä ideoita.

Ota siis rohkeasti yhteyttä, niin tutustutaan puolin ja toisin!

Mikäli varsinaiset palvelumme kiinnostavat, pääset helposti tutustumaan ydinosaamiseemme tarkemmin seuraavista linkeistä:

Markkinointi- ja viestintä
Hallinto
Tapahtumat